Loskarajan tuolle puolen

Lähden kohta ystävän luo Helsinkin uuden sohvan istujaisiin. Hienoa, että osataan tehdä tikusta asiaa ja saadaan aikaan juhla, vaikka uuden sohvan ympärille. Sohva kyllä on ostettu jo kesällä, ja ja juhlat venyi ja venyi ja meinas lopulta unohtua. Me muut kuitenkin pidimme huolen siitä, että istujaiset järjestetään joka tapauksessa, jotta taas tavataan, vaikkakin puoli vuotta myöhässä! Monilla on lapsia, joten aikaa ystäville ei ole entiseen verrattuna. Tämäkin tapahtuma kutsuttiin koolle jo yli kuukausi sitten. Minä olen ainoa HKI:n ulkopuolelta, mutta jos ystäviään haluaa tavata, niin siinä ei kilometrit merkitse.

Nyt siis kohti loskarajaa eli kehä III:sta!