sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Muuttoa pukkaa - taas.

Toden totta. Nyt pitäisi aktivoitua, könytä vintille ja kantaa alas muuttoolaatikot. Huomenna tulee 50 kpl lisää ja niillekin pitäisi tehdä tilaa. Ah, haikeena muistelen aikaa, kun kamat mahtuivat pakettiautoon. Pirkanmaan maisemat vaihtuvat jälleen Salpausselän harjuihin. Kaksi vuotta Tampereella ovat olleet ihania, mutta töiden takia on taas muutettava. Mutta, mutta... elättelen toivoa, että jonain päivänä voisin asua täällä pysyvästi. Sillä välin: Päijät-Häme vaviskoon!

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Auts!

Auts ja taas piti profiiliin päivittää ikä...

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Iloa päivään!

Kurkkasin pitkästä aikaa omaan blogiini ja olipa tuo edellinen viesti masentava. No joskus masentaa, ei sille mitään voi. Parasta antaa masennuksen tulla - ja mennä :) Enimmäkseen elämä on kuitenkin iloja täynnä. Jos tarkemmin ajattelee, niin kaikki on totaalisen hyvin. Kunpa pystyisi elämään se kuuluisan hetken kerrallaan murehtimatta tulevia tai menneitä. Kuulostaa kliseeltä, mutta niin totta. CARPE DIEM! ;)

perjantai 15. huhtikuuta 2011

Haamuja

Voimat ovat poissa, mielessä suru ja pelko. Ne juontavat juurensa menneestä, jonka ystävän tilanne nosti pintaan. Nyt pitäisi ymmärtää, että menneet ovat menneitä ja ystäväni pärjää. Mutta asia imee minua pyörteen lailla syvemmälle.

Huomenna sukellan jälleen voimauttavaan avantoon ja haen ystäväni yökylään. Aurinko paistaa jälleen huomenna ja kevät on täällä.

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Kevättä?

Kaduilta poistetaan hiekoitussepeliä, linnut laulaa. Mutta taivas on harmaa ja synkkä. Täytyy sulkea silmät, jotta muistaa kevään olevan täällä.

Kuukausi viljattomalla, muttei ole auttanut. Kortisonhoidon jälkeen menee viikko ok ja sitten näpyt palaavat. Yritän opiskella karppausta ja skarpata vielä sen suhteen. Aiemmin jätin vain nuo viljat pois. Kuukauden jos jaksaisin, sitten saa olla. Mutta niin moni on kertonut saaneensa avun, että aion kokeilla.

On vähän väsymystä ilmassa, mutta kyllä se taas tästä. Viimeistään, kun aurinko tulee esiin.

lauantai 26. maaliskuuta 2011

Nam!

Lauantai-illan raukeaa väsymystä. Takana tanssia ja joogaa. Iltapuhteina kätevä emäntä teki elämänsä ensimmäisen kotijuuston ja kukkakaalikeittoa. Hera jäi valkoiseksi ja luin myöhemmin, että näin käy, jos maitoa ei kuumenna riittävästi. Eräässä ohjeessa sanottiin: Jos osaa polttaa maidon pohjaan, osaa tehdä kotijuustoa. Ja keittämisestä juuri vasiten varotettiin. Ja minä varoin.

Näppyraportti: Viljatonta dieettiä takana melkein kaksi viikkoa. Hoidin kuitenkin ihoni kortisonilla kuntoon. Eli perjantaina lopetin ja iho oli ehjä. Ja on toki vieläkin. Nyt sitten vaan seurataan, pysyykö se kunnossa. Mutta syönyt olen hyvin! Illan jatkuva leivän puputtaminen on vaihtunut kunnon sapuskaan. Vihanneksia ja kasviksia en ole koskaan syönyt näin paljon. Ja kohta syön paljon kotijuusta :D

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Oi kortisoon...

...kuinka sinua kaipasinkaan! Eli tänään ihottuma oli siinä pisteessä, että parasta oli kaivaa kortison uudelleen käyttöön. Odotin ihmettä, jota ei tullut. Mutta ehkä se ihmekin vaatii aikaa. Annan sitä. Huomenna saan taas kortisonpiikit tenniskyynärpäähäni. Viimekertainen ei auttanut ollenkaan. Turhautus!

Onneksi eloon mahtuu iloja ja paljon kokemista, niin myös tähän päivään. Äänen ja kehon joogaa. Saunomista. Avantouinti aiheuttaa addiktiota, se on varmaa. Tänään jopa uin muutaman vedon. Siinä puuhassa todella tuntee kehonsa ja syke tuntuu hartioissa saakka. Ihanaa istua hetken uinnin jälkeen kasvot aurinkoon käännettynä. Teatterissa Woyzeckin tuskaa.