Juhannustaikoja

Juhannus tuli ja meni. Vietin sellaisen juhannuksen, joka kirvoittaa ihmetteleviä ja osanottavia kommetteja lähimmäisiltä. "Ihan yksinkö?" "No eihän juhannusta voi kaupungissa viettää!" Mutta niin vain tein ja tällä kertaa se oli aivan suunniteltu juttu. Pilvinen ja sateinen sää auttoi, koska myönnän, että olisin mieluusti viettänyt jussia ystävien kanssa aurinkoisessa säässä jossain mökillä. Asiaan vaikutti myös se, että olin torstaina palautunut viiden päivän mökkilomalta: sateen ja tuulen keskeltä, eikä sellainen enää maistunut. 

Tein kylläkin kummallisia asioita juhannusaattona, jotka voidaan mittapuullani lähes taioiksi laskea. Myöhästyttyäni klo 13:sta eli kaupat sulkeutuivat, hyppäsin autoon ja ajoin ABC:lle ruokakauppaan, enkä tyytynyt kaappieni kuivatarvikkeisiin. Ostin siis kunnon ruokaa.  Kello kun löi kuusi, olin hyvillä mielin (paino edelliselle) siivonnut ja lähdin autolla rantaan katsomaan kaupunkilaisten juhannushumua vain todetakseni, ettei sateessa ole kiva istua. 

Iltasella katsoin "Doubt" elokuvat, jossa Seymor Hoffman ja Mery Streep tekivät jälleen loistosuorituksen. Elokuva ei päästänyt helpolla, ja ajatukset palaavat vieläkin siihen.

Eilen, siis juhannupäviänä, sentään kävin ystäväperheen luona. Ystäväni kanssa ajettiin maastöpyörälenkki, saunottiin ja syötiin. Siinä punaviiniä kilistellessä havaitsimme, että otetaas juhannukselle ja että juhannussauna tuli sittenkin saunottua.