Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa...

Katsoin juuri ohjelmaa Tunne mies. Siinä eräs mies mietti, mitä oma isä on opettanut tai antanut hänelle. Ihmettelemisen taito. Lapsillahan se on luonnstaan, mutta jossain vaiheessa se katoaa jonnekin. Niinpä minä päätin, että alan ihmetellä enemmän. Tänään minä voisin vaikka ihmetellä sitä, että miksi ihmettelen liikaa tulevaisuutta. Miksi en eläisi täysillä tätä päivää ja nauttisi siitä. Sitä lapsettomana kokee itsensä jotenkin vajaaksi, vailla tehtävää olevaksi. Ohjelmassakin miehet pohtivat isyyttä ja koen todella jääväni vaille jotain todella suurta. Vosiko vapaaehtoistyö tuoda helpotusta, tayttäisikö koira jollain lailla elämää...

Jatkan ihmettelyä, mutta nautin myös tästä hetkestä.